Krooniset sairaudet – maailman yleisin kuolinsyy

Maailman terveysjärjestö WHO julkaisi vuoden 2022 lopussa raportin kroonisista sairauksista (jota kutsutaan myös ei-tarttuviksi taudeiksi tai elintapasairauksiksi). Tilastot osoittavat muun muassa, että 74 % kaikista maailman kuolemista johtuvat kroonisista sairauksista, mutta järjestön viesti on selvä – suurin osa näistä kuolemantapauksista on ehkäistävissä.

Toisin kuin esimerkiksi infektiot, krooniset sairaudet eivät ole tarttuvia ja riippuvat genetiikasta, fysiologisista tekijöistä, ympäristöstä ja elintavoista. Neljä pääasiallista kroonista sairaustyyppiä ovat sydän- ja verisuonitaudit, syöpä, krooniset hengityselinsairaudet ja diabetes. Vuosittain näihin sairauksiin menehtyy WHO:n viimeisimmän raportin mukaan 41 miljoonaa ihmistä, mikä vastaa 74 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Suurin riski sairastua on iäkkäillä, mutta noin 42 prosenttia kuolleista on alle 70-vuotiaita, joista suurin osa matala- tai keskituloisissa maissa. [1] Lisäksi useita miljoonia ihmisiä kärsii vähintään yhdestä kroonisesta sairaudesta pidempään, mikä heikentää merkittävästi monien elämänlaatua.

Toisaalta raportissa korostetaan, että suurin osa sairauksista olisi voitu ehkäistä muuttamalla riskitekijöiksi katsottuja käyttäytymismalleja eli epäterveellistä ruokavaliota, liikkumattomuutta, tupakointia ja haitallista alkoholinkäyttöä. Nämä käyttäytymismallit puolestaan vaikuttavat biologisiin riskitekijöihin, kuten korkeaan verenpaineeseen, korkeaan verensokeritasoon, kohonneeseen kolesterolitasoon, ylipainoon ja liikalihavuuteen. Myös huono ilmanlaatu mainitaan raportissa riskitekijänä, mutta siihen on valitettavasti vaikeampi itse vaikuttaa.

Miltä tilanne maailmassa näyttää tällä hetkellä?

17,9 miljoonaa ihmistä kuolee vuosittain sydän- ja verisuonitauteihin, kuten aivohalvaukseen tai sydänkohtaukseen, mikä tarkoittaa, että se on tappavin kroonisen sairauden tyyppi. Sitä vastoin arvioidaan, että 86 % kuolemantapauksista olisi voitu ehkäistä – pelkästään ennaltaehkäisemällä riskitekijöitä sekä hoidolla. Syöpä on toiseksi eniten kuolemia aiheuttava sairaus (9,3 miljoonaa), jota seuraavat krooniset hengityselinsairaudet (4,1 miljoonaa) ja diabetes (2 miljoonaa).  Näistäkin tapauksista suuri osa olisi voitu ehkäistä.

WHO:n tilastot osoittavat myös, että joka kolmas nainen, neljäsosa miehistä ja 80 prosenttia nuorista ei liiku riittävästi. [2] Ylipaino[3] on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1975, ja nykyään 39 prosenttia maailman aikuisväestöstä arvioidaan ylipainoisiksi. Itse asiassa useimmissa maissa liikalihavuus ja ylipaino aiheuttavat enemmän kuolemia kuin alipainoisuus. WHO:n raportti korostaa myös trendiä, johon professori Stig Bengmark kiinnitti huomiota kirjassaan Valitse terveys! (2018) – että ylipaino, joka on aiemmin ollut ongelma vain korkean tulotason maissa, on nyt lisääntymässä myös matala- ja keskituloisissa maissa.

Krooniset sairaudet Suomessa

WHO:n tilastojen mukaan kroonisten sairauksien osuus kaikista kuolemantapauksista Suomessa on 93 prosenttia. Näistä 23 % johtuu syövästä, 34 % sydän- ja verisuonitaudeista, 3 % kroonisista keuhkosairauksista ja 1 % diabeteksesta.

Myönteinen trendi on, että kroonisten sairauksien aiheuttaman ennenaikaisen kuoleman (<70 vuotta) todennäköisyys on laskenut Suomessa 5 prosenttiyksiköllä vuodesta 2000. Suomi on myös Pohjoismaista se, jossa on eniten fyysisesti aktiivisia ihmisiä. Huolestuttavampaa on kuitenkin se, että yli puolet Suomen aikuisväestöstä on luokiteltu ylipainoisiksi, mikä tarkoittaa, että Suomi on maailman keskiarvon yläpuolella. Ylipainoisten osuus on myös kasvanut joka vuosi.

Valitse terveys

WHO korostaa raportissaan, että voimme suurelta osin vähentää riskiä sairastua kroonisiin sairauksiin muuttamalla elintapojamme ja ruokavaliota, mikä vastaa hyvin professori Stig Bengmarkin viestiä – voit itse valita terveyden! Paras neuvomme sinulle lukijana on, että näet raportin tiedot positiivisena asiana. Se vahvistaa, että sinulla on kaikki mahdollisuudet hallita omaa hyvinvointiasi. Hyvä lähtökohta on keskittyä kolmeen pilariin: runsas liikunta, stressinhallinta ja terveellinen ruoka, joista voit lukea lisää Stigin kolumneista.

Lue myös Stigin kolumni kroonisista sairauksista: Miksi valita sairaana olo, kun sinulla on oikeus olla terve?

HUOM: Kuolemantapaustilastot perustuvat vuosiin 2000–2019, eli aikaan ennen Covid-19-pandemiaa.

[1] Perustuu tilastoihin vuosilta 2000–2019, eli aikaan ennen Covid-19-pandemiaa.

[2] Fyysinen passiivisuus määritellään alle 150 minuutiksi reipasta tai alle 75 minuutiksi rasittavaa liikuntaa viikossa aikuisilla, 60 minuutiksi reipasta tai rasittavaa liikuntaa päivässä nuorilla.

[3] WHO määrittelee ylipainoksi BMI>25 kg/m^2

Viitteet:

Folkhälsomyndigheten (u.å.). Folksjukdomar. Hämtad 1 december, 2022, från folkhalsomyndigheten

Invisible numbers: the true extent of noncommunicable diseases and what to do about them. Geneva: World Health Organization; 2022. Licence: CC BY-NC-SA 3.0 IGO.

Store norske leksikon (4 januari, 2019). Folkesykdommer. Snl

World Health Organization, (2022). Noncommunicable Diseases Data Portal. Hämtad December 1, 2022, från NCD-Portal