Pitäisikö syödä lihaa vai ei?

Liha, terveys ja ympäristö

Yksi yleisimmistä saamistani kysymyksistä on, pitäisikö syödä lihaa vai ei. Kysymykseen ei ole aivan helppo vastata.

Emme henkilökohtaisesti ole täysin vegaaneja, lähinnä siksi, että tieteellinen näyttö kokonaan pidättäytymisen puolesta ei todellakaan ole riittävän vahva. Paljon riippuu siitä, miten eläimiä ruokitaan, miten lihaa käsitellään ja kuinka paljon syömme. Meillä sovelletaan seuraavaa:

Lihan pitäisi olla peräisin eläimistä, joita on kasvatettu samalla rehulla kuin millä niitä on syötetty miljoonien vuosien ajan – ts. rehulla ilman lisäaineita, esimerkiksi jauhoa ja sokeria (väkirehu) – mikä tarkoittaa, että riista on suositeltavaa. Nykypäivänä valitettavasti myös riistalle annetaan täydentävää ruokaa, eikä usein enää ruoholla ja juureksilla, vaan viljalla (joka on usein halvempaa).

  • Lihaa ei pidä riiputtaa niin kauan kuin nykyään tehdään, koska jopa kuolleilla bakteereilla on voimakkaita tulehdusta edistäviä vaikutuksia.
  • Meille on myös tärkeää, että lihaa, kuten muita ruokia, ei kypsennetä korkeassa lämpötilassa (ei koskaan ruskisteta, paisteta tai grillata), vaan vain keitetään tai, vielä parempi, kypsennetään alhaisessa lämpötilassa uunissa – korkeintaan 70–80 asteessa ja useita tunteja (routapaistiperiaate).
  • Markkinat ovat täynnä “huonoa” ja halpaa lihaa, mutta yhä useammat hienot ravintolat Yhdysvalloissa ja osittain myös Euroopassa ovat alkaneet mainostaa “vain laiduntavien eläinten lihaa” ja “matalassa lämpötilassa valmistettua lihaa”. Jos sitä on vaikea löytää, niin voi ehkä toivoa, että suurten laidunalueiden maista, kuten esimerkiksi Etelä-Amerikan Pampasista, peräisin oleva liha on sillä tavalla ruokituista eläimistä.

Prosessoitu liha on suuri syyllinen

Ei ole epäilystäkään siitä, että maapallolla syödään aivan liian paljon lihaa ja sen saantia on ehdottoman välttämätöntä rajoittaa merkittävästi. Tämän osoittavat muun muassa kahden äskettäin julkaistun tärkeän ja erittäin kattavan tutkimuksen tulokset.

Toisessa Pohjois-Amerikassa tehdyssä tutkimuksessa seurattiin 37698 miestä ja 83644 naista yli 28 vuoden ajan. Lihaa syövien joukossa nähtiin 13 % lisäys ”ennenaikaisten kuolemien” määrässä, ennen kaikkea syöpään sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Ja jos he söivät paljon teollisesti valmistettua lihaa – pekonia, makkaraa, lihapullia, pateita ja vastaavaa – ”ennenaikaisen kuoleman” yleisyys oli jopa joka viidennellä ihmisellä (20 %).

Toisessa, useissa Euroopan maissa tehdyssä tutkimuksessa, seurattiin 448568 henkilöä 13 vuoden ajan. Päivittäinen lihansyönti aiheutti voimakkaasti lisääntyneen kuolleisuuden niiden 13 vuoden aikana, jona tutkimus oli meneillään. Jos liha oli teollisesti prosessoitua, ts. paistettua, grillattua, savustettua tai valmistettu makkaraksi tai lihapulliksi, myös tässä tutkimuksessa nähtiin ”ennenaikainen kuolema joka viidennellä henkilöllä (20 %). Lisäksi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin kohosi 72 %:lla ja syöpään 11 %:lla.

Moni asia puhuu sen puolesta, että suurin syyllinen on teollinen käsittely ja että kevyt käsittely voi vähentää terveysriskejä oleellisesti myös lihaa syötäessä. Mutta pelkästään se ei riitä – lihansyönnin määrää on laskettava merkittävästi.

Euroopassa syödään keskimäärin 85 kg lihaa henkeä kohti, luku joka monen eri maan viranomaisten mielestä tulisi laskea vähintään Kenian tasolle – 15 kg/vuosi (ts. korkeintaan 300 grammaa lihaa viikossa / korkeintaan kaksi kertaa viikossa). Ja silloinkin suhteellisen vähärasvaista lihaa, kuten riistaa, lintua, naudanlihaa ja lammasta.

Meillä on vastuu ympäristöstä

Vuoden jokaisena päivänä tuhotaan kymmeniä tuhansia tynnyrinaloja sademetsää sillä tekosyyllä, että ihmisille on tuotettava ruokaa. Totuus on kuitenkin, että viimeisen 50 vuoden aikana kaikki uudet alueet ovat menneet polttoaineiden sekä eläinten rehun tuotantoon. Ensisijaisesti kotieläinten, mutta myös lemmikkieläinten. Maatalous ja karjanhoito aiheuttavat yli 50 % enemmän kasvihuonepäästöjä kuin liikenne kaikilla teillä, raiteilla, ilmassa ja merellä, mutta myös lemmikkieläinten vaikutus on suurta. Lehmä, josta voi lypsää 30 litraa maitoa päivässä, kuluttaa yhtä paljon kuin 20 ”keskivertoihmistä” maapallolla ja iso koira vie yhtä paljon maapallon voimavaroista kuin iso kaupunkimaasturi, jolla ajetaan 10000 kilometriä vuodessa. Yksi koira kuluttaa itse asiassa saman verran kuin neljä keskivertoihmistä kuluttaa – maapallon 500 miljoonaa koiraa kuluttaa siten yhtä paljon lihaa kuin kaksi miljardia ihmistä.

Itse en henkilökohtaisesti syö lähellekään 300 grammaa viikossa ja syy tähän on ennen kaikkea vastuu ympäristöstä. On äärimmäisen tehotonta ja epätaloudellista antaa peltojen tuotteiden ensin kulkea eläimen vatsan kautta ennen niiden käyttöä, ja jos näin ei tehtäisi, voitaisiin ruokkia lähes kolmannes enemmän ihmisiä. Tiesitkö, että puolen lihakilon valmistamiseen kuluu 4 kg kasveja ja 2000 litraa vettä? Ja että ainoastaan pari prosenttia peltojen antamasta energiasta on jäljellä sen jälkeen, kun lihakarja on käyttänyt 85 % (kana) – 98 % (nauta) ravinnosta (mm. pysyäkseen lämpimänä). Tämä tehottomuus on erityisen merkille pantavaa, jos mietitään, että joka vuosi teurastetaan noin 56 miljardia eläintä vain ihmisten lihantarpeen tyydyttämiseksi – ja määrän arvioidaan kaksikertaistuvan vuoteen 2050 mennessä.

Joten, kiitos kaikille maapallon vegaaneille ympäristön auttamisesta!

Mer från Uncategorized