Raskaus, imetys, elämätapa

Jokainen raskaana oleva nainen voi antaa lapselleen merkittävän bonuksen elämässä elämällä erityisen terveellisesti raskauden aikana ja imetysaikana sekä imettämällä mahdollisimman kauan pitkälle sen jälkeen, kun vauva on alkanut syödä ruokaa. Rintamaito on täysin ainutlaatuista. Ihmismaito sisältää eräänlaisia terveyttä edistäviä kuituja, oligosakkarideja, joita kukaan ei ole onnistunut syntetisoimaan ja jota ei myöskään löydy muiden eläinten maidosta, samoin kuin spesifisiä laktobasilleja, joita lapsi imee ja kantaa mukanaan koko loppuelämänsä.

Aiemmin alkava murrosikä ja suurempi syntymäpaino

Länsimaisella elämäntavallamme on ollut merkittäviä kielteisiä terveysvaikutuksia meihin kaikkiin, eikä vähiten lapsiimme. Useimmissa meistä se johtaa merkittävästi supistuneeseen ja huonosti toimivaan suolistoflooraan, mikä johtaa krooniseen tulehdukseen, johon liittyy kroonisia sairauksia, jotka johtavat usein ennenaikaiseen kuolemaan. Esimerkki muutoksesta ihmiskunnassa on se, että sekä poikien että tyttöjen seksuaalinen kypsyminen tapahtuu dramaattisesti aikaisemmin, ja tällä kaikella on sekä fyysisesti että henkisesti kielteisiä seurauksia.

Kuten professorit Jan Milsom (gynekologi) Sahlgrenska-akatemiassa Göteborgissa ja Ola Söder (lasten endokrinologi) Tukholman Karoliinisesta sairaalasta huomauttavat, nuorten tyttöjen kuukautiset alkoivat 1800-luvun puolivälissä vasta 17 vuoden iässä. Se on luultavasti biologista ja geneettisestä näkökulmasta oikein ihmiskunnalle, homo sapiensille. Vuodesta 1850 lähtien ja kun on siirrytty teollisesti tuotettuihin ja kaloritiheisiin elintarvikkeisiin, kuukautisten alkamisikä on kuitenkin laskenut radikaalisti alle 12 vuoteen – 10 vuoden alkamisikäkään ei ole harvinainen.

Vasta 1800-luvun puolivälissä aloimme dramaattisesti muuttaa ruokailutottumuksiamme ja siirtyä jalostettuihin elintarvikkeisiin. Vuonna 1850 esim. sokeria nautittiin ½ kg henkeä kohden vuodessa – nykyisin 40-50 kg, eli 20000-25000 kaloria vuodessa. Siitä lähtien myös eläinrasvan saanti liha- ja sianlihassa on kaksinkertaistunut, ja maitotuotteiden saanti on kasvanut 25-50 kertaiseksi, kun taas kasvisruokien ja hyödyllisten rasvahappojen, kuten omega-3:n, saanti on pudonnut merkittävästi.

Nykypäivän äidit ovat yhä lihavampia ja synnyttävät isompia vauvoja. Lastenlääkäri Gunnar Meeuwisse, joka työskenteli tuolloin Lundissa ja myöhemmin Karlskronassa, kertoi minulle kerran, että viimeisen sadan vuoden aikana heidän on ollut pakko määrittää normaali syntymäpaino uudelleen neljästi. Syntymäpaino määritetään keskipainona kaikista sinä vuonna syntyneistä vauvoista. Sitä kutsutaan “normaaliksi syntymäpainoksi”, mutta se on tietenkin todella harhaanjohtava termi. Raporttien mukaan lihavien synnyttäjien määrä Ruotsissa 1900-luvun lopulla kaksinkertaistui vain kymmenessä vuodessa ja on sittemmin kasvanut samalla nopeudella.

Lihavilla äideillä on laaja krooninen tulehdus ja he ruokkivat lihavia lapsia

Raskauden aikana suositeltavan painonnousun tulisi olla alle 15 kg ja mieluiten vähemmän. Se näyttää kuitenkin olevan yhä harvinaisempaa. Lue lisää tästä ja tästä.

Lähes 75 prosenttia kaikista ylipainoisista naisista toteaa raskauden olleen laukaiseva tekijä heidän pysyvälle ylipainolleen. Monet naiset näyttävät pitävän raskautta syynä sille, että he voivat ja heidän myös pitäisi (käyttää tilaisuutta) syödä huomattavasti enemmän kuin tavallisesti. Monesti kuulee, että äiti syö kahden edestä. Tekijöitä, jotka vaikuttavat vaikuttavan eniten painonnousuun, ovat matala koulutustaso/pienituloisuus, perinnöllisyys, etnisyys ja työn tyyppi (Mattsson LÅ, Ladfors L. Läkartidningen 2003;100:3959-3961)

Isossa-Britanniassa ja Pohjois-Amerikassa, luultavasti myös Etelä-Amerikassa, syntyy paljon suurempia vauvoja, jotka painavat usein 8-10 kg. Suurin syntymäpaino on kirjattu Kanadassa. Vauva painoi 12,5 kg, häneltä puuttui immuunivaste lähes kokonaan, ja hän kuoli 24 tunnissa. Varmuudella tiedetään, että ylipainoisilla, raskaana olevilla naisilla on korkea tulehduksellinen paine. Se ilmenee erilaisten tulehdusta edistävien tekijöiden vapautumisena, jotka vaikuttavat myös sikiöön ja tosiasiallisesti stressaavat vauvaa siitä huolimatta, että se on niin selkeästi suojattuna äidin kohdussa. Tämä tarkoittaa, että ylipainoisilla naisilla on täysin erilainen suolistofloora, heikentynyt immuunijärjestelmä ja huono aineenvaihdunta.

Suurten vauvojen myötä kasvaa keisarinleikkausten määrä, kuten myös synnytyksessä syntyneet vammat

Naisilla, joilla on korkea BMI, kirurgisten toimenpiteiden tarve kasvaa ja komplikaatioita ilmenee enemmän sekä keisarinleikkauksissa että normaaleissa synnytyksissä. Sikiön kuoleman, epämuodostumien ja makrosomian riski kasvaa (syntymäpaino > 4500 grammaa). Toisesta epäselvästä autoimmuunisairaudesta, keliakiasta kärsivillä äideillä, on samanlaisia ​​raskausongelmia, mutta he synnyttävät sen sijaan alipainoisia lapsia. Äskettäin julkaistussa ruotsalaisessa tutkimuksessa todettiin, että liikalihavuus, suunniteltu keisarileikkaus ja toistuvat virtsatieinfektiot raskauden aikana liittyivät keliakian muodostumisen riskiin myöhemmin elämässä. Tämä on prosessi, joka ei ollut yhtä yleistä vanhemmilla ja korkeammalla tulotasolla olevilla äideillä (Namatovu F et al. BMC Pediatr. 2016;16:77)

Keliakiasta kärsivät naiset muodostavat erityisen riskiryhmän. Äskettäin Yhdysvalloissa julkaistussa tutkimuksessa todetaan, että heillä on huomattavasti suurempi riski synnytyskomplikaatioille – lyhyempi raskausaika/suurempi ennenaikaisen syntymän vaara, heikko sikiön kasvu, suurempi kuolleena syntymisen riski ja usein lapsen erittäin pieni syntymäpaino. Erityisesti korostetaan, että on tärkeää ”että näitä naisia ​​seurataan huolellisesti” ja että he noudattavat erittäin tarkkaa ruokavaliota. (Saccone G et al Am J Obstet Gynecol. 2016;214:225-234.)

Vaikuttaa lapsen terveyteen koko elämän ajan

Sillä, miten äiti elää ennen raskautta ja raskauden aikana sekä imetyksen aikana, on suuri vaikutus vauvan terveyteen paitsi lapsuuden aikana myös koko elämän ajan. Pääasiassa raskauden viimeisinä kuukausina, mutta myös jossain määrin imetysaikana, vauvan immuunijärjestelmä on vakiintunut ja hienokalibroitu. Äidin elämäntavalla on ratkaiseva merkitys sen laadulle sekä vauvan terveydelle koko elämän ajan. Itse asiassa kyse ei ole pelkästään alkoholista ja tupakasta luopumisesta, vaan parhaiden tulosten saavuttamiseksi tässä tarvitaan paljon suurempia ponnisteluja – varmasti samanlaista elämäntapaa, kuin mitä kuvailen KAHDESSATOISTA KÄSKYSSÄNI.

Englantilainen lastenlääketieteen professori David JP Barker havaitsi 1990-luvun alkupuolella, että krooniset sairaudet myöhemmin elämässä, kuten sydän- ja verisuonitaudit, diabetes ja syöpä, eivät esiinny vain aikuisuuden elämäntavan ja geneettisen taipumuksen perusteella, vaan myös kohdun ympäristöllä ja äidin elimistöllä oli merkittävä rooli. Hän raportoi, että jopa lyhyet stressijaksot kohdussa voivat muuttaa pysyvästi, heikentää ja ohjelmoida vauvan immuunijärjestelmää ja johtaa pysyviin muutoksiin mm. verenpaineessa, kolesterolimetaboliassa, insuliinivasteessa sokerin saannissa sekä lukuisissa muissa metabolisissa, endokriinisissä ja immuuniparametreissä. (The thrifty epigenotype hypothesis: Barker, D.J.P. Maternal Nutrition, Fetal Nutrition, and Disease in Later Life”. Nutrition, 1992;13:807-813, Curr Opin Nephrol Hypertens 1997; 6:106-110)

Barkerin huomiot on vahvistettu myöhemmissä tutkimuksissa. On myös arvioitu, että tällä on noin 25 prosentin vaikutus, kun taas noin 70 prosenttia riippuu yksilön elämäntavoista aikuisena.

Viime vuosina tehtyjen tärkeiden havaintojen joukossa on norjalainen tutkimus, jossa kuvataan, kuinka suuren syntymäpainon lapsilla on taipumus kehittää immuunitauteja, kuten 1-tyypin diabetesta, kaksi kertaa useammin kuin normaalipainoisilla. (Stene LC et al BMJ. 2001 Apr 14; 322(7291): 889-892).

Suurella varmuudella tämä pätee myös useisiin muihin vakaviin sairauksiin.

Allergia, ADHD ja Asperger

Nämä sairaudet liittyvät nykyajan elämäntapaan raskauden ja imetyksen yhteydessä. Suomalaiset tutkijat Erika Isolauri ja Seppo Salminen tutkijaryhmineen raportoivat vuonna 2003 tutkimuksesta, joka osoitti, kuinka antamalla laktobasilleja äidille viimeisten raskauskuukausien aikana ja lapselle kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana, he voisivat melkein puolittaa syntyvien lasten allergiatapaukset erityisesti allergioille alttiissa perheissä.

He tekivät uuden tutkimuksen, kun lapset saavuttivat murrosiän ja tämä tutkimus osoitti, että tällä yksinkertaisella hoidolla he onnistuivat eliminoimaan sekä ADHD:n että Aspergerin taudin, kun taas lapsilla, joilla ei ollut pääsyä tähän hoitoon, näitä sairauksia ilmeni jopa 17 prosentilla.

Koska olen työskennellyt synbioottien kanssa vuosien ajan ja tunnen sen upeat tulehdusta estävät ominaisuudet, haluaisin, että kaikki odottavat äidit pääsisivät nauttimaan synbiooteista ainakin viimeisten raskauskuukausien aikana ja ensimmäisten elämänkuukausien aikana niin, että äiti voitelee nännejä sekä ennen että jälkeen imetyksen jälkeen. Vastasyntyneelle voi myös antaa hieman ylimääräistä Synbioticsia.

Toivon myös, että he tekisivät kaikkensa elämäntapojensa parantamiseksi. Jos he eivät jaksa noudattaa KAHTATOISTA KÄSKYÄ, he voivat ainakin yrittää syödä paljon vihreää ja mieluiten raakaravintoa, ja lisäksi pidättäytyä mielellään alkoholin ja tupakoinnin lisäksi elintarvikkeista, joilla on tunnettuja rasvaa antavia ominaisuuksia, kuten kolme lihavuutta aiheuttavaa p:tä (pasta, pizza, pastries – leivonnaiset ja myös kakut), voi, juusto ja mieluiten myös maito, sipsit, suolapähkinät, pikaruoat ja virvoitusjuomat, hillot ja marmeladit, keitetyt kuumat juurekset kuten perunat, paitsi  jos niiden on annettu jäähtyä, naudan- ja sianliha sekä tomaattiketsuppi.

Onnea KAIKILLE ÄIDEILLE omaan ja lapsen terveyteen panostamiseen. Älä unohda liikkua ja välttää stressiä.