Resistentit bakteerit ovat syöpää vaarallisempia vuonna 2050

Vain muutama vuosikymmen sitten euforia on suuri lääketieteellisissä piireissä. Kuten alla olevasta kuvasta näkyy, eri infektioiden aiheuttamat vaikeat sairaudet, mm. tuberkuloosi, ja sukupuolitaudit kuten kuppa ym. (kaikki punaisen linjan yläpuolella alla olevassa kuvassa), on kukistettu menestyksellisesti viimeisen sadan vuoden aikana.

Mutta, nyt tilanne ei näytä enää yhtä toiveikkaalta. Jo nyt pelkästään Yhdysvalloissa ja EU:ssa kuolee joka vuosi noin 50000 ihmistä infektioihin, joihin ei tällä hetkellä ole tehokasta hoitoa. Näitä infektioita aiheuttavat bakteerit ovat nimittäin ottaneet täyden herruuden kehittämällä täyden vastustuskyvyn – resistenssin – juuri niille lääkkeille, jotka vastikään synnyttivät vertaansa vailla olevan lääketieteellisen menestystarinan.

Jos verrataan syöpään – maapallon yleisimpään ennenaikaisen kuoleman syyhyn (pelkästään Yhdysvalloissa yli 550000 joka vuosi) – niin nykyään kuitenkin alle 5 % kuolee resistenttien bakteerien jälkiseurauksiin. Niin ei tule olemaan kovinkaan kauan – ellei tapahdu ihmettä. Vaikka syövän aiheuttamien kuolemantapausten määrän lasketaan kolminkertaistuvan maapallolla vuoteen 2050 mennessä, tämän hetken arvioiden mukaan resistenttien kantojen aiheuttamista infektioista johtuvien kuolemien määrä ylittää siihen mennessä syövän johtavana kuolinsyynä. Silloin lasketaan joka vuosi 10 miljoonan ihmisen maapallon väestöstä joutuvan sellaisten infektioiden uhriksi, joille ei ole hoitoa. Tämä tulee aiheuttamaan yhteiskunnille suunnattomia kustannuksia – 100 miljardin dollarin kustannukset ”turhista” hoidoista ja kuolleiden menetetyistä tuloista.

WHO tekee haparoivia yrityksiä seurausten vähentämiseksi

WHO on epätoivoisena yrityksenä vähentääkseen resistenttien kantojen tapausten kasvua laatinut suunnitelman , jonka 68:s yleiskokous on äskettäin hyväksynyt. Valitettavasti suunnitelmasta puuttuvat kokonaan uudet ja radikaalit ehdotukset – siinä toistetaan vain asiat, jotka jo tiedetään ja jotka toistaiseksi ovat osoittautuneet melko tehottomiksi, kuten:

• Infektioiden ennaltaehkäisyn tehostamisen sairaaloissa ja terveyskeskuksissa
• Antibioottien määrääminen vain, kun se on ehdottoman välttämätöntä
• Ei määrätä koskaan vahvempia antibiootteja kuin mikä todella on välttämätöntä

Raportin mukaan eri jäsenmaiden poliitikkojen on kiinnitettävä huomiota seuraaviin:

• Resistenttien kantojen parempi seuranta kuin tällä hetkellä
• Infektioiden ennaltaehkäisyä ja niiden hallintaa on priorisoitava nykyistä enemmän
• Lääkkeiden, erityisesti antibioottien, käyttöä on säädeltävä laissa paremmin kuin tällä hetkellä
• Suuren yleisön tietoisuuden kasvattaminen antibioottiresistenssiin liittyvästä ongelmasta
• Tukea ja osoittaa arvostusta eri tavoin innovaatioille, joiden tarkoituksena on luoda uusia aloitteita resistenttien kantojen ennaltaehkäisylle ja hoidolle
• Tukea nykyistä enemmän uusien diagnostisten apuvälineiden, rokotteiden ja muiden uusien hoitomenetelmien kehittämistä

Uudelleen löydetty heimo tuo uutta näkökulmaa

2009 löydettiin Amazonasin vaikeakulkuisilta alueilta Venezuelasta heimo – ryhmä, joka suurella todennäköisyydellä ei ole ollut tekemisissä muiden ihmisten kanssa sen jälkeen, kun he saapuivat Etelä-Amerikkaan yli 11000 vuotta sitten. Lääketieteellinen tiimi vieraili heidän luonaan melko pian ja teki kattavia lääketieteellisiä tutkimuksia. He olivat riittävän kaukonäköisiä ja ottivat kokeita myös tämän heimon, Yanomamin, suolistofloorasta. Suolistoflooraa on nyt tutkittu yksityiskohtaisesti ja tutkimusraportti on julkaistu äskettäin (Clemente et al. Sci. Adv. 2015;1). Täysin yllättäen näillä yksilöillä todettiin 40 % monipuolisempi suolistofloora kuin millään muulla tunnetulla kansalla, mikä viittaa siihen, että merkittävä osa suolistofloorasta on hävinnyt sivilisaatioprosessissa – ehkä monia terveydelle kaikkein tärkeimpiä?

Suureksi yllätykseksi havaittiin muun muassa, että näillä yksilöillä on peräti kolmisenkymmentä bakteeria, joiden geenit ovat antibioottiresistenttejä. Ehkä esi-isiemme bakteereilla, jotka suojasivat yksilöitä erilaisilta ympäristön myrkyiltä, oli antibioottisia ominaisuuksia? Ehkä antibioottien menestyksen edellytys on se, että nämä bakteerit ovat ehtineet hävitä? Ja, jos asia on näin, onko mahdollisuus käyttää antibiootteja ehkä vain historiallinen välivaihe?

Miljoonien vuosien ajan ainoa suoja sairauksilta oli oma bakteerifloora

Omasta mielestäni hoito, jonka pitäisi olla kaikkein lähimpänä tätä, olisi saada huonosti toimiva suolistofloora kuntoon – probioottien ja synbioottien lisääminen on riskitön ja hyvin lupaava vaihtoehto. Jo yli 30 vuotta olen tehnyt yhteistyötä kollegoiden kanssa ympäri maailmaa kokeiluissa korvata vaarallinen antibiootti täysin riskittömillä probiooteilla ja synbiooteilla – jotka terveysviranomaiset ovat julistaneet olevan GRAS (Generally Regarded As Safe). Tämä on johtanut suoliston kuntoa elvyttävään tuotteeseen – Synbiotics 2000 – jota on menestyksekkäästi kokeiltu eri tavoin vakavasti sairaille tehohoidossa, erityisesti elinsiirtopotilaille. Erityisesti maksan-, mutta myös luuydinsiirroissa, vaikeissa onnettomuuksissa jne. ja tuotteen on osoitettu vähentävän voimakkaasti infektioiden syntymistä. Nyt sitä kokeillaan myös ADHD:hen, akuuttiin psykoosiin ja dialyysihoidon täydennyksenä.

Nuori mies, jolle tehtiin luuydinsiirto ja joka kieltäytyi antibiooteista, oli ensimmäinen, joka niiden sijaan kokeili Synbiotic 2000:a. Kannattaa huomata, että häntä hoidettiin elävillä bakteereilla tilanteessa, jossa oma immuunijärjestelmä oli täysin sammunut. Hoitojakson jälkeen ei ollut mitään huomautettavaa ja hän kotiutui ennätysajassa.

Mikrobiologi ja professori Val Edward–Jones, tutkimuskehitysjohtaja Manchesterin yliopistossa, auttoi minua 10 vuotta sitten tutkimaan Synbioticsin tehoa resistentteihin bakteereihin laboratoriossa, ja hän kuvasi tehoa huomattavaksi (katso kuva).

Tavallinen antibioottikuuri tuhoaa 90 % suolistofloorasta

On pelottavaa tietoa, että käytetyimmät ja arvostetuimmat lääkkeemme, antibiootit, edistävät vaikeiden sairauksien kehittymistä, jotka lisääntyvät nopeasti läntisessä maailmassa ja koko maapallolla: allergiat, usein astma ja ihottumat, mutta myös lihavuus, diabetes, Alzheimerin tauti ja erilaiset syövät.

Tähän saakka ei ole juurikaan kiinnitetty huomiota siihen, että nykyihmisen, vastakohtana esi-isillemme, jo voimakkaasti heikentynyt suolistobakteerien floora kestää huonosti kemikaalien läsnäoloa. Erityisesti niiden, jotka on valmistettu tuhoamaan bakteereja, kuten esim. antibiootit. On laskettu, että tavallinen antibioottikuuri tuhoaa keskimäärin 90 % suolistofloorasta (mikrobiomista) ja siten mm. immuunitoimintoja, sapen metaboliaa ja tärkeiden hormonien kuten prostaglandiinien ja steroidien tuotantoa (Caetano L et al. Antimicrob Agents Chemother. 2011;55:1494-1503) – ja usein vie vuosia, ennen kuin suolistofloora ja suoliston toiminta palautuvat.

Syöpälääkkeillä on valitettavasti samoja vaikutuksia – kemoterapialääkkeet vähentävät suolistoflooraa 100-kertaisesti ja erityisen herkkiä aerobisia bakteereita noin 10000-kertaisesti (ne häviävät kokonaan). Lisäksi suoliston vastustuskykyisempien pahanlaatuisten ja sairauksia aiheuttavien bakteerien, joita usein kutsutaan Gramnegatiivisiksi bakteereiksi, pitoisuudet kasvavat 100-kertaisiksi (Van Vliet MJ et al. Clin Infect Dis 2009;49:262-270). Jopa tavalliset ja päivittäin käytetyt lääkkeet, kuten verenpaine- ja unilääkkeet, jättävät synkät jälkensä suolistoflooraan. Melko äskettäin julkaistu tutkimus (Nonzee V et al J Med Assoc Thai 2012;95:96-104) osoittaa, että kaikki tavalliset verenpainelääkkeet aiheuttavat dysbioosia (suolistoflooran toiminnan heikentymistä) ja että se myös vähentää tärkeän limakalvoja suojaavan mukus-kerroksen (lima) tuotantoa.

Ole aina varovainen lääkkeiden kanssa – ne heikentävät aina immuunijärjestelmää

Myös tavalliset, ilman reseptiä apteekista ostettavat vatsahaavalääkkeet vaikuttavat suolistoflooraan – jos niitä käytetään esim. raskauden aikana, sikiön riski saada astma myöhemmin elämässä lisääntyy merkittävästi (Andersen AB et al. Aliment Pharmacol Ther 2012;35:1190-1198). Vasta julkaistut tutkimukset Intiasta osoittavat, että jos esimerkiksi ripulipotilasta hoidetaan antibiooteilla, yksilön puolustuskyky laskee merkittävästi ja aika seuraavaan ripuliepisodiin lyhenee merkittävästi (Rogawski ET et al Int J Epidemiol. 2015 E-pub). Toinen vasta julkaistu tutkimus (Boursi B et al Eur J Endocrinol 2015;172:639-648) osoittaa, että jokainen yksilön saama antibioottikuuri lisää merkittävästi hänen riskiään saada myöhemmin diabetes: 2-5 kuuria elämässä 8 %:lla (kinoloneilla 15 %) ja enemmän kuin 5 kuuria elämässä 23 %:lla (kinoloneilla 37 %). Toinen tutkimus osoittaa, että jos käytät noin 18 unilääkettä vuodessa, niin ennenaikaisen kuoleman riski nousee 3,6-kertaiseksi. Jos määrä on 18-132 unitablettia vuodessa, se nousee 4,4-kertaiseksi ja vuosimäärän ylittäessä 132 tablettia jopa 5,3-kertaiseksi (Kripke DF et al BMJ Open 2012:2).

Bakteerien suosikkiruokaa – kasvikuidut

Suurin terveyspulmamme on, että olemme lakanneet syömästä sellaisia määriä ja sellaista ruokaa, jota suolistobakteerimme haluavat. Asia on sanottava niin kuin se on – nimenomaan tämä sairastuttaa meidät – ja ennusteet povaavat vielä huonompaa. Kyse on kuiduista ja edelleen kuiduista.

Kuituja käsittelevässä kronikassani puhuin kasvikuitujen merkityksestä meitä suojaavien bakteerien selviämiselle ja kasvamiselle ajan myötä. Sen vuoksi olen myös täydentänyt probioottiani 10 grammalla kuitua – 2,5 grammaa neljää eri lajia: beetaglukaanit, inuliini, pektiini ja resistentti tärkkelys. Olisin mielelläni lisännyt paljon enemmän, mutta saan tyytyä korostamaan kuluttajille suurien kuitumäärien syömisen tärkeyttä. Vaikutukset ovat sellaiset, mitä niistä tekee.

Huomautin muun muassa, että eri länsimaiden Elintarvikevirastot suosittelevat kuidun saanniksi 25-35 grammaa päivässä, mikä on mielestäni aivan liian vähän. Mutta totuus on, että ihmiset esim. Yhdysvalloissa ja Länsi-Euroopassa syövät vain puolet tästä – 15-20 grammaa – mikä on katastrofi. Mieti, että he, joilla on maapallon paras suolistofloora, kuluttavat päivittäin lähes 150 grammaa puhdasta kuitua vastaavan määrän kasveja.

Kunnioita suolistobakteerejasi ja sinulle käy hyvin ja saat elää kauan maan päällä

Kaksi kaikkein tärkeintä sääntöä optimaaliseen terveyteen:

• Tyydytä joka päivä terveysbakteeriesi suurien kuitumäärien tarve
• Vähennä/vältä kaikkia myrkkyjä. Niitä, joita kehon myrkkybakteerit muodostavat endotoksiiniksi sekä niitä, joita saadaan ulkoapäin, kaikkea kemikaaleista lääkkeisiin.

Sitten on vielä muutamia sääntöjä – kaksitoista käskyäni.