Suolistosta peräisin olevat myrkyt

Useassa aikaisemmassa kronikassani olen käsitellyt erilaisia myrkkyjä ja niiden kielteisiä vaikutuksia keholle. Olen omistanut yhden kokonaisen kronikan ympäristömyrkyille sekä kirjoittanut kattavan kronikan myrkyistä, joita syntyy, kun ruoka altistetaan liian korkeille lämpötiloille – niin kutsutut AGE ja ALE. Tänään puhutaan muutamista muista myrkyistä – niistä, jotka ovat peräisin suolistosta. Jatkossa pääasiallinen kiinnostuksen kohteeni on tulehdus, joka syntyy suolistossa ja joka aiheuttaa kroonisia sairauksia. Pidän tärkeänä jakaa sitä osaamista, jota olen kerännyt monien tutkimusvuosieni aikana. Tämä kronikka käsittelee erityisesti tulehdusta, suolistossa muodostuvia myrkkyjä, munuaisia ja dialyysia.

Pahat bakteerit ovat myrkkyjen valmistamisen asiantuntijoita

Palaan usein siihen, miten tärkeä on huolehtia suolistomme hyvistä bakteereista. Kun emme pidä riittävän hyvää huolta hyvistä bakteereista, ne katoavat / menettävät hallitsevan asemansa suolistossa ja antavat pahojen ja sairauksia aiheuttavien suolistobakteerien vallata alaa isossa osassa suolistoflooraa. Se ei tapahdu ilman seuraamuksia ja kaikki heikosti toimivan suolistoflooran (dysbioosin) haitat näkyvät nopeasti – meillä kaikilla, mutta ennen kaikkea riskialttiilla kuten esimerkiksi kroonista munuaissairautta sairastavien ryhmissä ja erityisesti säännöllisesti dialyysihoitoa saavilla ja joiden immuunitoiminnot ovat hyvin alhaiset.

Mikrobiomilla on päävastuu terveydestämme

Sitä 1,5 kiloa bakteereja, joita meillä on suolistossamme, mikrobiomia, on hoidettava päivittäin sellaisella ravinnonsaannilla, jota hyvät bakteerit tarvitsevat kasvuun ja olemassaoloon (paljon vihreää – mieluiten raakana – ja paljon magnesiumia). Nykyiset ihmiset eivät valitettavasti syö sellaista ruokaa riittävässä määrin. Useimmat ovat sen sijaan tehdasvalmisteisen ja jalostetun ruoan, kuten leivän, pizzan, pastan, keitetyn riisin ja keitettyjen juuresten, varassa – ruoan, joka imeytyy jo ohutsuolen yläosassa ja josta vain hyvin pieni osa pääsee alas paksusuoleen saakka, jossa ”nälkäiset” hyödylliset bakteerit ovat. Sellainen ruoka ei ole todellakaan bakteerien ruokaa. Tällaisella heikolla ravinnolla suolistofloora muuttuu päin vastoin nopeasti heikkoon suuntaan, hyvät bakteerit häipyvät näyttämöltä vapaaehtoisesti ja antavat pahojen bakteerien saada tilaa ja hallita suolistoa.

Mikrobiomin erikoisuus – proteiinien hajottaminen ja proteiiniin sitoutuvien myrkkyjen eliminointi

Suolistoflooralla (mikrobiomilla) on useita tärkeitä tehtäviä. Se auttaa muun muassa ottamaan talteen erilaisten kasvien hyödylliset aineet ja sitä paitsi myös eläinperäisestä ravinnosta: ravintoaineet, antioksidantit ja vitamiinit. Toinen mikrobiomin tärkeä tehtävä on edesauttaa tehokkaasti käytettyjen proteiinien hajoamista – erikoisuus, joka on hyvin tärkeä. Proteiinien hajoaminen merkitsee nimittäin aina tiettyä ns. ureemisten toksiinien vapautumista, mikä aiheuttaa jokaisen munuaisille suuren rasituksen ja eritoten vaikeasti munuaissairaille. Hyvin toimiva mikrobiomi voi helpottaa tehokkaasti näiden ureemisten toksiinien hajoamista ja eliminointia – ominaisuus, jota pitäisi hyödyntää paremmin munuaissairailla, erityisesti koska tämä on alue, jossa dialyysihoito ei vaikuta täydellisesti.

Hyvin toimivan mikrobiomin odotetaan vähentävän merkittävästi kehon tulehdusta, lisäävän oman immuunipuolustuksen tehoa ja suojaavan välillisesti toistuvilta infektioilta, kroonisilta sairauksilta ja ennenaikaiselta vanhenemiselta. Potilailta, jotka kärsivät kroonisista sairauksista, kuten Alzheimerin taudista, ADHD:sta, diabeteksestä, kroonisesta keuhkoahtaumataudista (COPD), kroonisesta maksasairaudesta ja kroonisesta munuaissairaudesta (kutsutaan usein ESRD – end stage renal disease – mutta jota kutsutaan tässä jatkossa dialyysipotilaiksi), puuttuu aina hyvin toimiva mikrobiomi ja heille pitäisi aina antaa synbioottilisä (prebioottisten kuitujen ja erityisten maitohappobakteerien/probioottien yhdistelmä.)

Dialyysipotilailta puuttuu mikrobiomin antama suoja

Kuten potilailla, joilla on krooninen maksasairaus, krooninen keuhkosairaus, Alzheimerin tauti, diabetes tai HIV, dialyysipotilailla on heikosti toimiva immuunijärjestelmä ja he kärsivät kovasta kroonisen tulehduksen paineesta. Dialyysi on tehokas menetelmä monien päivittäin kehoomme muodostuvien myrkkyjen poistamiseksi, mutta sillä on omat rajoituksensa eikä se ole läheskään niin tehokas, kuin voisi toivoa. Päivittäinen tehokkaiden synbioottisten tuotteiden käyttö voisi olla tehokas täydennys seuraaviin prosesseihin:
• Ureemisten toksiinien eliminointi
• Bakteerimyrkky endotoksiinin eliminointi
• Kaikkien ulkoapäin tulleiden myrkkyjen, hormonijäämien, lääkeainejäämien ym. eliminointi

Potilaille, joilla on krooninen munuaissairaus, suositellaan varovaisuutta esimerkiksi hedelmien kanssa, lähinnä munuaissairailla helposti syntyvän kaliumin ylijäämän rajoittamiseksi. Haittana tässä on luonnollisesti, että tämä rajoittaa myös muiden hyödyllisten aineiden – antioksidanttien ja mineraalien, etenkin magnesiumin saantia (mutta myös lyhyiden rasvahappojen, jotka ovat niin tärkeitä suoliston hyvien bakteerien kasvulle ja lisääntymiselle kuten myös myrkkyjen valumisen estämiseksi suoliston seinämän lävitse).

Sairauksia aiheuttavat suolistobakteerit ovat yleisiä dialyysihoitoja saavilla munuaissairailla

On tunnettua, että dialyysipotilaat kärsivät korkeasta ns. oksidatiivisesta stressistä, mikä luo edellytyksiä sydän- ja verisuonisairauksille, metaboliselle oireyhtymälle, laihtumiselle/anoreksialle, anemialle ja muille komplikaatioille. Myös krooninen väsymys on erityisen yleinen tässä ryhmässä. Dialyysipotilaiden veressä on melko usein ureemisten myrkkyjen lisäksi kokonaisia suolistobakteereja tai niiden osia – äskettäin julkaistussa tutkimuksessa löydettiin sairauksia aiheuttavien suolistobakteerien DNA:ta jopa 20 %:lla dialyysipotilaista (Wang F et al.Nephrology 2012;17:733-738).

Melko usein dialyysipotilaiden verestä löydetään myös pahanlaatuisia bakteereja, kuten esim. Klebsiella spp, Proteus spp, Escherichia spp, Enterobacter spp ja Pseudomonas spp, erityisen kohonneen kehon tulehduksen merkkien ja heikentyneen aineenvaihdunnan/metabolismin rinnalla; kohonneet D-laktaattiarvot plasmassa, kohonnut C-reaktiivinen proteiini ja kohonnut interleukiini-6 – jälkimmäiset ovat erityisesti merkkejä kehon kohonneesta tulehduksesta.

Suurin ongelma – kuona-aineiden kerääntyminen

Dialyysin ensisijainen tavoite on tunnistaa ja eliminoida ”orgaaniset kuona-aineet”. On tunnistettu 90-100 sellaista ”kuona-ainetta”. Valtaosa niistä syntyy aminohappojen hajoamisessa (erityisesti tryptofaani ja tyrosiini), joita saadaan usein reilusti suurempia määriä kuin mitä elimistö tarvitsee. Ne hajoavat lisäksi heikosti, jos suolistofloora toimii huonosti (mitä se aina tekee dialyysipotilailla). Tryptofaania ja tyrosiinia on runsaasti siemenissä ja pähkinöissä, erilaisissa lihoissa, juustossa, äyriäisissä, kalassa ja kananmunassa. Tyrosiinia on lisäksi erittäin runsaasti merilevässä (spirulina).

Dysbioosi ja vuotava suoli

Bakteerimyrkkyjen, kuten indoksyylisulfaatin ja p-kresyylisulfaatin vuotamisen on raportoitu olevan merkittävästi suurempi hemodialyysissä käyvillä kuin säännöllisesti peritoneaalidialyysissä käyvillä (Pham NM et al. Clin J Am Soc Nephrol 2008;3:85-90).

Munuaissairaiden suolisto-ongelmat on tunnettu vuosikymmenien ajan, ja tätä taustaa vasten on täysin käsittämätöntä, että suoliston korjaamiseksi, myrkkyjen tuotannon vähentämiseksi ja bakteerimyrkkyjen kehoon vuotamisen pysäyttämiseksi ei ole tehty erityisen monia kokeiluja. Siksi onkin erityisen ilahduttavaa, että äskettäin julkaistiin tutkimuksia, jotka osoittavat, että prebioottisten kuitujen saanti niinkin pieninä määrinä kuin 10-20 grammaa päivässä, vähentää merkittävästi bakteerimyrkky p-kresyylisulfaatin määrää veressä (Meijers BK et al. Nephrol Dial Transplant 2009;25:219-224). Tämän pitäisi innostaa lisätutkimuksiin – synbioottinen koostumus, jonka parissa olen työskennellyt päivittäin jo yli 15 vuotta, sisältää 10 g erityisiä prebioottisia kuituja.

Probiooteilla on merkittäviä myönteisiä vaikutuksia dialyysipotilaille

Jo probioottiaikakauden alussa tehtiin pieni tutkimus, jonka tulokset olivat lupaavia. Kahdeksalle hemodialyysipotilaalle annettiin Lactobacillus Acidophilusta, yleisesti jogurtissa esiintyvää laktobasillia. Hoito vähensi tehokkaasti dimetyyliamiini–myrkkyä (DMA) veressä, keskimäärin 224:stä keskimäärin 154 mikrogrammaan/dl (p<0.001) (Simenhoff ML Miner Electrolyte Metab 1996;22:92-96). Huomionarvoinen tärkeä havainto oli, että samalla havaittiin syöpää aiheuttavan myrkyn nitrosodimetyyliamiinin vähentyvän veressä keskimäärin 50 %:lla (keskimäärin 178:sta keskimäärin 83:een ng/kg). Voisi luulla, että nämä havainnot innostaisivat tutkimusten tulvaan yksilöidymmillä probiooteilla ja synbiooteilla, mutta näin ei ikävä kyllä käynyt.

Mielenkiinto heräsi uudelleen

Kesti 15 vuotta, ennen kuin seuraava tutkimus julkaistiin. Myös sillä kertaa käytettiin aivan liian pientä laktobasilliannosta ja tutkimus tehtiin liian pienellä potilasmäärällä (9 kappaletta) ja lisäksi aivan liian lyhyen aikaa (2 viikkoa). Tällä kertaa kokeiltiin synbioottista koostumusta – 10^8 Lactobacillus casei strain Shirota, 10^8 Bifidobacterium breve, (Yakult) ja 4 g galakto-oligosakkarideja – tunnettua prebioottia. Kaikista tutkimuksen toteutustapaan liittyvistä heikkouksista huolimatta osoitettiin veressä merkittävästi alhaisemmat p-kresoli -myrkyn tasot sekä pienemmän asteinen ummetus (Nakabayashi I et al. Nephrol Dial Transplant 2011;26:1094-1098).

Eräs meta-analyysi osoittaa ainutlaatuisia prebiootti-, probiootti- ja synbioottihoitojen mahdollisuuksia dialyysipotilailla

Jo seuraavana vuonna, 2012, julkaistiin ensimmäinen meta-analyysi – analyysi kaikesta siihen mennessä julkaistusta prebioottien, probioottien ja synbioottien saannista dialyysipotilaille. Siinä todetaan, kuten jo edellä huomautettiin, että jokaisen yksittäisen tutkimuksen havainnot perustuvat aivan liian vähäiseen potilasmäärään, liian alhaisiin laktobasilliannoksiin ja aivan liian lyhyisiin tutkimusjaksoihin. Mutta siitä huolimatta on vahvoja indikaatioita siitä, että synbioottinen hoito vähentää tehokkaasti bakteerimyrkkyjen indoksyylisulfaatin ja p-kresyylisulfaatin tasoja veressä (Rossi M et al. Int J Nephrol 2012;2012:673631).

Vuonna 2013 hoidettiin 16 munuaissairasta korealaista lasta 12 viikon tutkimuksessa tunnetulla italialaisella koostumuksella VSL#3 (koostuu kahdeksasta erilaisesta hyvästä bakteerista suurina annoksina). Veren indoksyylisulfaatti- ja p-kresyylisulfaattitasot mitattiin 4, 8 ja 12 viikon kuluttua, mutta valitettavasti vaikutuksia ei pystytty osoittamaan (Hyun HS et al Korean J Pediatr 2013;56:159–164) – valitettavasti juuri VSL on osoittautunut usein tehottomaksi eri tilanteissa.

Probiootit ja synbiootit tehokas tapa ”nujertaa” tulehdus

Tänä vuonna julkaistiin taiwanilainen tutkimus, joka antaa paljon toivoa. Tässä tutkimuksessa annettiin 6 kuukauden ajan 39 potilaalle joko probioottinen koostumus (sisältää miljardin kolmea erilaista bifidobakteeria plus miljardin Lactobacillus plantarum A87:a), jota verrattiin maltodekstriiniin plasebona.

Tietty määrä tulehdusta indikoivia markkereita (sytokiineja) ja endotoksiinia mitattiin ennen hoitoa ja sen päätyttyä. Tulokset osoittivat merkittäviä parannuksia probiooteilla hoidetussa ryhmässä. Erityisesti munuaisten toiminta säilyi paremmin probiooteilla hoidetussa ryhmässä (Wang IK et al Benef Microbes. 2015 E-pub). On tärkeää korostaa, että myös tämä tutkimus perustuu aivan liian pieneen potilasmateriaaliin, sekä että tämä probioottikoostumus ei sisältänyt lisättyä kuitua ja että se ennen kaikkea sisälsi aivan liian pienen määrän laktobasilleja – itse työskentelen moninkertaisesti suuremmilla annoksilla.

Synbioottinen hoito on erinomainen täydennys dialyysille

Uudet suodattimet ovat tehneet dialyysihoidoista koko ajan tehokkaampia, erityisesti niin kutsuttujen atsotemisten toksiinien (typpeä sisältävät aineet) ja erityisesti proteiiniin sitoutuvien aineiden tehokkaassa eliminoinnissa (Davenport A Hemodial Int. 2014 Oct;18 Suppl 1:S43-7). Dialyysin mahdollisuudet eliminoida niitä ovat kaukana toivotusta. Näihin aineisiin kuuluvat mm. P-kresoli, joka liittyy erityisesti korkea-asteiseen tulehdukseen, sydän- ja verisuonitautien kasvaneeseen määrään ei-diabeetikoilla ja lisääntyneeseen kuolleisuuteen dialyysipotilaiden joukossa (Krieter DH et al Nephrol Dial Transplant 2010;25:212-21, Sirich TL et al. Semin Nephrol. 2014 Mar;34(2):106-17.) Erityisen tärkeää on, että synbioottisella hoidolla on suuret mahdollisuudet eliminoida usein havaittu erittäin sietämätön väsymys dialyysi- ja joskus myös elinsiirtopotilailla.

Sirich et al:in mukaan (Sirich TL. Semin Dial. 2015;28:75-80, Sirich TL et al Clin J Am Soc Nephrol. 2014;9:1603-1610. Sirich TL et al Semin Nephrol. 2014;34:106-117) on lisäksi olemassa suuri määrä lähes tunnistamattomia proteiiniin sitoutuvia toksiineja, joita dialyysi eliminoi huonosti ja joiden kliinisiä vaikutuksia ei ole lähimainkaan kartoitettu, ja joiden kielteiset vaikutukset elimistölle voivat hyvin olla vielä suurempia kuin jopa pCS:llä. Synbioottinen hoito tarjoaa hyvät mahdollisuudet eliminoida juuri tällaisia proteiiniin sitoutuvia toksiineja ja tarjoaa siten merkittävän täydennyksen muutoin menestyksellisen dialyysihoidon loppuvaiheen munuaissairauksiin.

Munuaisten hoito on läpipääsemätön suljettu linnake

Kahdella potilasryhmällä on osoittautunut olevan lähes mahdotonta saada toteutettua kliinisiä tutkimuksia synbiooteilla – HIV-potilailla sekä munuaissairailla. Täällä liiketoiminta tuntuu valvovan omia alueitaan erityisen hyvin. Lopulta sain luvan pieneen HIV-tutkimukseen Kaliforniassa, mutta vähintään 15 vuotta olen halunnut tehdä kliinisiä tutkimuksia Synbioticsilla kroonisesti sairailla – mutta tuloksetta. Olen tavannut, luennoinut, pyrkinyt innostamaan munuaislääkäreitä ympäri maailman – aina Tukholman ja Lontoon johtavista klinikoista ns. kehitysmaihin – tuloksetta. Munuaislääkäreiltä ei ole puuttunut innostusta, mutta viime hetkellä ilmestyy aina joku lääkeyritys tai vastaava, joka maksaa suuria summia ”aivan välttämättömän” uuden lääkkeen, uuden suodattimen tai muun vastaavan testaamisesta.

Voiko joku kertoa, miten minun kannattaisi toimia, jotta pääsen eteenpäin?