Viime vuosien tutkimukset vahvistavat suolistoflooran merkityksen terveydelle

Yhä useammat tutkimukset vahvistavat suolistoflooran merkityksen terveydellemme. Hyvä ja tasapainoinen suolistofloora vahvistaa immuunijärjestelmäämme ja pienentää infektioriskiä. Tietyt suolistobakteerit voivat jopa pelastaa henkemme.

Viimeisen vuosikymmenen aikana tietoisuus suolistoterveyden merkityksestä on lisääntynyt. Suolistossamme, erityisesti paksusuolessa, on sekä hyödyllisiä että tauteja aiheuttavia bakteereita. Ihmisen suolistossa on noin 100 miljardia mikro-organismia. Tästä mikro-organismien kokonaisuudesta käytetään nimitystä suoliston mikrobisto, joka koostuu pääasiassa Firmicutes- ja Bacteroidetes-bakteereista, mutta myös sienistä, hiivasta ja viruksista. Hyvää mikrobistoa pidetään ratkaisevana tekijänä terveyden kannalta. Monet tämän päivän lääketieteelliset tutkimukset keskittyvätkin mikrobiston rooliin eri sairauksien, esim. tulehduksellisten suolistosairauksien, syövän, tyypin 2 diabeteksen ja autoimmuunireumasairauksien, kehittymisessä. Suoliston mikrobistoa on tärkeä jo syntyessämme. Keskosina syntyneille lapsille se voi itse asiassa tarkoittaa eroa elämän ja kuoleman välillä.

Viime vuonna esiteltiin ruotsalainen tutkimus, joka osoittaa, että maitohappobakteeri, Lactobacillus, voi pelastaa monien keskosten hengen. Tutkimusta johtivat Linköpingin yliopiston tutkijat, ja se on julkaistu Cell Reports Medicine -lehdessä.

Tulehduksesta kärsivät

Hyvin ennenaikaisesti syntyneet lapset voivat kärsiä vakavasta suolistotulehduksesta. Tilasta käytetään nimitystä nekrotisoiva enterokoliitti, tai NEC, ja se tarkoittaa, että osa suolistosta kuolee. Jopa joka kolmas nekrotisoivaa enterokoliittia sairastava lapsi kuolee, ja eloonjääneillä on usein pitkäaikaisia komplikaatioita, kuten lyhentynyt suolisto tai viivästynyt kehitys.

Hyvin ennenaikaisesti syntyneillä suoliston bakteerikoostumus on erilainen kuin täysaikaisen raskauden jälkeen syntyneillä. Useat tutkimukset ovatkin keskittyneet selvittämään, voisiko tiettyjen bakteerien, niin sanottujen probioottien, käytöllä olla myönteisiä vaikutuksia.

Tämä ruotsalainen tutkimus on osa Linköpingissä ja Tukholmassa tehtyä kliinistä tutkimusta, jossa oli mukana 132 raskausviikoilla 23–28 syntynyttä lasta, jotka painoivat syntyessään alle kilon. Lapset jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai probiootteja sisältäviä öljytippoja ja toinen lumetippoja. Hoitoa jatkettiin päivittäin siihen viikkoon asti, jolloin lasten tosiasiallisesti olisi pitänyt syntyä. Tutkijat selvittivät, mikä vaikutus Lactobacilluksen lisäämisellä oli bakteeriflooraan. Sen jälkeen he analysoivat bakteerit lasten ulosteissa eri aikoina. Tutkijat havaitsivat eron suoliston bakteerifloorassa ensimmäisen kuukauden aikana probioottihoitoa saaneilla lapsilla lumeryhmään verrattuna. Probioottihoitoa saamattomien ryhmässä potentiaalisesti tauteja aiheuttavien Staphylococcus- ja Klebsiella-bakteerien ryhmiä esiintyi myös enemmän ensimmäisen elinviikon aikana.

Nykyään probiootteja käytetään yhä useammalla vastasyntyneiden osastolla, sillä tieteellisesti on voitu osoittaa, että probiooteista on hyötyä eikä niiden antamisesta ole keskosille mitään vaaraa.

Verenmyrkytysten ja nekrotisoivan enterokoliitin vähentyminen

Tämän ruotsalaisen tutkimuksen ohella myös lääketieteellisessä Archives of Disease in Childhood -lehdessä julkaistu brittiläinen tutkimus osoittaa probioottisten lisäravinteiden pelastavat keskosten hengen. Englantilaisen Norfolk and Norwich University Hospitalin (NNUH) tutkijat seurasivat lähes tuhatta ennenaikaisesti syntynyttä lasta kymmenen vuoden ajan. Tulokset osoittavat verenmyrkytysten ja nekrotisoivan enterokoliitin vähenevän probiootteja saaneilla lapsilla. Norfolk and Norwich University Hospital (NNUH) oli ensimmäisiä sairaaloita Isossa-Britanniassa, joka otti käyttöön vastasyntyneiden osastolla keskosille päivittäisen annoksen probiootteja.

Vaikeuksia ravinnonsaannissa

Ennenaikaisesti syntyneillä on myös vaikeuksia hyödyntää ravintoa, koska monet elimet eivät ole vielä kehittyneet valmiiksi. Silloin he eivät myöskään saa tarpeeksi ravintoa.

Toisessa tutkimuksessa hyvin ennenaikaisesti syntyneillä kiinalaiset tutkijat ovat selvittäneet probioottien vaikutusta ravinnon saantiin. Tutkimuksessa selvitettiin, nouseeko lasten paino ja lyheneekö heidän sairaalassaoloaikansa, jos he saavat probiootteja. Tämä tutkimus on ns. meta-analyysi, jossa tutkijat tarkastelivat yhdeksää probiooteilla aiemmin tehtyä tutkimusta. Näistä tutkimuksista kuusi osoitti, että probiootit olivat hyödyllisiä. Syntyessään 1,5–1,8 kiloa painaneiden ja probiootteja saaneiden lasten paino nousi 1,9–2,6 kiloon, lumelääkettä saaneiden lasten paino sen sijaan nousi hitaammin, syntymän 1,4–1,9 kilosta 1,7–2,2 kiloon. Tutkimuksista neljä osoitti myös, että sairaalassaoloaika lyheni.

Muuttunut suolistofloora vanhuksilla

Probiooteista eivät kuitenkaan hyödy vain keskoset. Iän myötä ihmisessä tapahtuu suolistoflooraan epätasapainoa aiheuttavia muutoksia, niin biologisia kuin fysiologisiakin. Kyseessä on ns. dysbioosi, ja on olemassa runsaasti tutkimuskirjallisuutta, joka kuvaa suoliston mikrobiston koostumuksessa ikääntymiseen liittyviä, yleiseen terveydentilaan suuresti vaikuttavia muutoksia. Monilla ikääntyneillä esiintyy myös kroonista matala-asteista tulehdusta.

Aikaisemmin ajateltiin, että suolistoflooran epätasapainon ja ikääntymiseen liittyvän tulehduksen syynä oli vain länsimainen ruokavaliomme. Epäterveellisen ruokavalion ja elämäntapojen tiedetään voivan pienentää hyödyllisten bakteerien määrää ja vastaavasti lisätä useisiin sairauksiin liittyvää ei-toivottujen bakteerien kasvua. Kööpenhaminan yliopiston vieraileva tutkija Emeline Ragonnaud ja yhdysvaltalaisen Baltimoren National Institute of Aging -yliopiston tutkija ja johtaja Arya Biragyn ovat kuitenkin äskettäin osoittaneet, että muutokset voivat liittyä ikääntymisprosessiin. Hyvät bakteerit näyttäisivät vähenevän iän myötä korvautuen kroonista tulehdusta edistävillä bakteereilla.

Ikääntymistä emme luonnollisestikaan pysty pysäyttämään, mutta ei ole sanottu, ettemmekö voisi parantaa suolistoflooraamme ja siten voida paremmin myös ikääntyessämme. Tutkimukset ovat osoittaneet, että probioottien käyttö ikääntyneillä voi auttaa merkittävästi estämään tulehdusta edistäviä merkkiaineita. Probiootit yhdessä ns. resistentin tärkkelyksen tai liukenemattomien kuitujen ja proteiinien, prebioottien, kanssa vähentävät tulehdusta ikääntyneillä.

Chilin hyödyt

Suolistomme ja terveytemme hyötyvät monipuolisesta ja tasapainoisesta suolistofloorasta, olimmepa sitten nuoria tai jo ikääntyneitä. Probiootteja saamme esim. raa’asta, kypsentämättömästä, hapatetusta ruoasta, kuten jogurtista, viilistä, hapansilakasta ja hapankaalista, ja jotta kehomme voisi hyödyntää ja säilyttää probiootit, tarvitaan myös prebiootteja, kuten kylmiä perunoita, palkokasveja, parsaa, banaaneja, kaurahiutaleita, manteleita ja hunajaa. Suoliston terveyden parhaaksi on syytä kiinnittää huomiota myös mausteisiin. Maustekasvi, jolla on erityisen hyviä ominaisuuksia, on chilipippuri, tarkemmin sanoen sen sisältämällä kapsaisiinilla, chilin molekyylillä.

Aiemmissa tutkimuksissa kapsaisiinilla on osoitettu olevan hyödyllisiä vaikutuksia: se on tulehduksia ehkäisevä ja voi suojata myös liikalihavuudelta. Kapsaisiini on siten hyväksi suoliston mikrobistolle.

Selvittääkseen, kuinka säännöllinen kapsaisiinin käyttö vaikuttaa suoliston mikrobistoon, yhdysvaltalaiset ja japanilaiset tutkijat käyttivät äskettäin julkaistussa tutkimuksessa in vitro -mallia ihmisen suolistoflooran tutkimiseen. In vitro -mallissa ihmisen mikrobistoa tutkitaan koeputkessa. Käyttämällä uusinta geenisekvensoinnin ja metabolomiikan yhdistelmää, jonka hyvin yksinkertaistettuna voidaan sanoa olevan yhteen kemialliseen analyysiin sisältyvän biologisen näytteen pienten molekyylien tutkimista, tutkijat havaitsivat säännöllisen kapsaisiinin saannin muuttavan mikrobiston rakennetta: havaittiin muun muassa lisääntynyttä bakteerien ja tiettyjen lyhytketjuisten rasvahappojen monimuotoisuutta, erityisesti butyraatteja eli voihappoa, joka auttaa suoliston limakalvoa pysymään tiiviinä ja vahvana ja muodostaa esteen suoliston läpi mahdollisesti kulkeville myrkyllisille aineille.

Nykyään useimmat tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että suolistofloora on tärkeä sekä fyysiselle että henkiselle hyvinvoinnillemme. Emme kuitenkaan vielä tiedä, mikä on hyvä tai huono suolistofloora. Mutta aiheen tutkimus on kirjaimellisesti räjähtänyt, ja suolistoflooran ja terveyden välistä yhteyttä tutkitaan nyt ympäri maailmaa. Kukapa tietää; ehkä jonain päivänä jokaiselle on mahdollista räätälöidä oman suolistoflooransa mukainen ruokavalio?

 

Viitteet:

Effects of Lactobacillus reuteri DSM 17938 supplementation on the gut microbiota in extremely preterm infants in a randomised placebo-controlled trial.

Magalí Martí, Johanne E. Spreckels, Purnika Damindi Ranasinghe, Erik Wejryd, Giovanna Marchini, Eva Sverremark-Ekström, Maria C. Jenmalm och Thomas Abrahamsson, (2021), Cell Reports Medicine, published online 22 februari 2021.

Robertson C, Savva GM, Clapuci R, Jones J, Maimouni H, Brown E, Minocha A, Hall LJ, Clarke P. Incidence of necrotising enterocolitis before and after introducing routine prophylactic Lactobacillus and Bifidobacterium probiotics. Arch Dis Child Fetal Neonatal Ed. 2020 Jul;105(4):380-386. doi: 10.1136/archdischild-2019-317346. Epub 2019 Oct 30. PMID: 31666311; PMCID: PMC7363787.

Zhang W, Wang S, Xing Y, Wang H, Fu B, Long M, Cao J. Clinical efficacy of probiotics on feeding intolerance in preterm infants: a systematic review and meta-analysis. Transl Pediatr. 2022 Feb;11(2):229-238. doi: 10.21037/tp-21-624. PMID: 35282030; PMCID: PMC8905106.

Warman DJ, Jia H, Kato H. The Potential Roles of Probiotics, Resistant Starch, and Resistant Proteins in Ameliorating Inflammation during Aging (Inflammaging). Nutrients. 2022 Feb 10;14(4):747. doi: 10.3390/nu14040747. PMID: 35215397; PMCID: PMC8879781.

Ragonnaud E, Biragyn A. Gut microbiota as the key controllers of ”healthy” aging of elderly people. Immun Ageing. 2021 Jan 5;18(1):2. doi: 10.1186/s12979-020-00213-w. PMID: 33397404; PMCID: PMC7784378.

Mahalak KK, Bobokalonov J, Firrman J, Williams R, Evans B, Fanelli B, Soares JW, Kobori M, Liu L. Analysis of the Ability of Capsaicin to Modulate the Human Gut Microbiota In Vitro. Nutrients. 2022 Mar 18;14(6):1283. doi: 10.3390/nu14061283. PMID: 35334939; PMCID: PMC8950947.

Mer från Terveys