Voimakas ADHD:n lisääntyminen vaatii osaamista ja tutkimuksia

WHO:n mukaan kroonisiin sairauksiin sairastuneiden määrä on lisääntynyt hyvin nopeasti viimeisten 40-50 vuoden aikana, erityisesti ilman infektiotaustaa olevilla. Tämä koskee myös 3-17 -vuotiaita lapsia – noin 15 %:lla tästä ikäryhmästä arvioidaan jo olevan jonkun tyyppinen krooninen sairaus.

Tämän katsotaan suurimmaksi osaksi johtuvan kaikista niistä kemikaaleista, joita elintarvikkeissamme käytetään (tällä hetkellä yli 300 kappaletta). On todella järkyttävää lukea, että vain runsaassa kymmenessä vuodessa (vuosina 1997-2008 ) autismin esiintyvyys nousi Yhdysvalloissa 290 %:lla ja ADHD:n 33 %:lla. Kehityssuunta on sama muuallakin maailmassa, myös Ruotsissa – lasten ADHD-diagnoosien on raportoitu lisääntyneen noin 700 %:lla viimeisten kymmenen vuoden aikana (esimerkki Västmanlandin läänistä ja sama suuntaus nähdään koko maassa). Kasvu voi mahdollisesti olla jopa suurempi – rekisteröimättömiä tapauksia on paljon.

Kohdistuu jo altistuneisiin

ADHD liittyy alhaiseen syntymäpainoon (alle 2,5 kg). Erään noin 20000 yksilöllä Iso-Britanniassa tehdyn tutkimuksen mukaan ADHD:n esiintyvyys, silti monella poikkeuksella, on voimakkaasti yliedustettu ryhmissä, joilla on sosioekonomisia ongelmia: matala tulotaso, köyhyys, nuori äiti, vanhempien matala koulutustaso, yksinhuoltajuus jne. Tässä ryhmässä on erityisesti havaittu huono tietämys ravinnosta ja terveydestä. Nuoruusiän ADHD:n on kuvattu aiheuttavan niin sosioekonomisia ongelmia kuin suuria terveysongelmia myös myöhemmässä vaiheessa elämää, ja erityisesti toistuvaa päihteiden käyttöä.

Valmisruoka on todennäköisin epäilty – miksi sitä ei välttäisi?

Vaikka ADHD:n perussyyt ovat edelleen paljolti epäselviä, nykyiset tutkivat yhdistävät sairauden usein elämäntapaan liittyviin tekijöihin ja silloin erityisesti kemiallisiin lisäaineisiin, joita valmisruoka sisältää. Sekä EU.ssa että Ruotsissa on kyllä lakeja, jotka edellyttävät, että kemialliset lisäaineet on merkittävä pakkaukseen, mutta niillä ei kuitenkaan ole ollut toivottua vaikutusta. Ne löytyvät usein huomaamattomasta paikasta, pienikokoisilla kirjaimilla kirjoitettuna ja koostuvat numerosta. Kiireiset ihmiset, erityisesti pienten lasten vanhemmat (joilla on eniten iloa valmisruoasta), eivät jaksa paneutua riittävästi. Parhaalta vaihtoehdolta vaikuttaa se, että välttää valmisruokien ostamista, ja se onkin nykyään useimpien tutkijoiden suositus.

Suolistofloora inhoaa erilaisia kemikaaleja – myös lääkkeitä

Pidä huolta suolistofloorastasi – se ratkaisee, pysytkö terveenä. On todettu vahvoja yhteyksiä eri sairauksien ja äidin elintapojen välillä, erityisesti raskaus- tai imetysaikana. Äidin elintavoilla ennen raskautta, sen aikana ja sen jälkeen (imetyksen aikana) on nimittäin suuri merkitys lapsen terveyden kehittymiselle, myös paljon myöhemmin elämässä – jopa vanhoilla päivillä – koska lapsen immuunijärjestelmä kehittyy ja ”hienosäädetään” synnytyksen aikoihin.

Englantilainen tutkija David Barker osoitti 1990-luvun alussa vahvan yhteyden äidin tämän jakson elintapojen ja lapsen vanhuusvuosien terveyden välillä – hän totesi nimittäin tilastollisen riippuvuuden ”huonojen” elintapojen ja sairauksien, kuten diabeteksen ja Alzheimerin taudin, välillä myöhemmin elämässä. Myöhemmät tutkimukset osoittavat, että suurella osalla länsimaisia äitejä on erittäin heikosti toimiva suolistofloora – dysbioosi – joka vuotaa myrkkyjä sikiöön, mm. kemikaaleja, lääkeaineita ja bakteerimyrkky endotoksiinia, jopa kokonaisia bakteereja ja bakteerijäämiä. Amerikkalaisen tutkimuksen mukaan noin puolet vauvoista Yhdysvalloissa on infektoituneita jo syntyessään – vaikka he olisivat syntyneet keisarinleikkauksella – ja näin sen ei todellakaan pidä olla. Jos äidillä on ADHD, niin sikiö saa lisäksi osan hänen mahdollisesta amfetamiinista tai muusta lääkityksestä jo sikiöaikana ja myös imetysaikana.

Alla oleva kuva havainnollistaa, miten ulkoiset tekijät elämän eri vaiheissa vaikuttavat terveyteen. Suurin merkitys on silti edelleen yksilön omilla elintapapäätöksillä.

Kemikaaleja on prosessoidussa länsimaisessa ruoassa – se on jätettävä pois

Yksi asia on varma – ADHD on selvästi yliedustettuna heillä, jotka syövät perinteistä länsimaista ruokaa. 1799 neljätoistavuotiasta nuorta seurattiin 14 vuotta syntymän jälkeen ja ADHD:n ja länsimaisen ruoan kulutuksen välillä osoitettiin vahva yhteys (Howard AL et al J Atten Disord 2011;15:403-411). Toisessa 4000 lapsella tehdyssä tutkimuksessa osoitettiin, että ns. ”roskaruoan” saanti voitiin jo 4 vuoden iässä yhdistää merkittävästi lisääntyneeseen ylivilkkauteen jo 7 vuoden iässä (Wiles NJ et al) Eur J Clin Nutr. 2009;63:491-498. Kolmas tutkimus vuodelta 2012 osoittaa jopa kolminkertaisen ADHD:n riskin ns. ”pikaruoan” saannin yhteydessä (Azadbakht L, Esmaillzadeh A. Nutrition. 2012;28:242-249.

Käytä ainoastaan puhtaita, tuoreita ja raakoja raaka-aineita

Tämän hetkisessä toivottomassa tilanteessa ei ole mitään muuta ratkaisua, kuin välttää kaikkea ruokaa, jonka kanssa teollisuus on ollut tekemisissä. Sen sijaan, että tuhlataan aikaa ja vaivaa kaikkien lisäaineiden vaikutusten tutkimiseen, tutkijat panostavat sen sijaan yhä enemmän niin kutsuttuihin exklusions–tutkimuksiin – ts. suljetaan pois kaikki, joka voi sisältää kemikaaleja ja panostetaan vain puhtaisiin raaka-aineisiin. Monia sellaisia tutkimuksia on jo julkaistu ja useita on tulossa. Ne ovat todella olleet odottamattoman menestyksellisiä – oireiden vähentyminen noin 50 %:lla ei ole harvinainen tulos.

15 lapsen ryhmä, iältään 3,8-8,5 -vuotiaita, joilla oli ADHD, saivat yhdeksän viikon ajan syödä vain seuraavia ”puhtaita raaka-aineita”: kalkkunaa, lammasta, vihanneksia, hedelmiä, margariinia, kasviöljyjä, teetä, päärynämehua ja vettä (pois jätettiin muun muassa leipä ja maitotuotteet). Näitä lapsia verrattiin 12 muuhun lapseen, jotka saivat samalla ajanjaksolla syödä vapaasti. Kun opettajat ja vanhemmat arvioivat tuloksia, ne olivat hyvin myönteisiä – 11/15 (73 %) lapsista oli vanhempien mukaan reilusti paremmassa kunnossa, mitä ei havaittu heillä, jotka saivat syödä mitä halusivat, 0/12 (0 %). Opettajien arviot täsmäsivät hyvin vanhempien arvioiden kanssa – 11/15 (70 %) hoidetuista lapsista olivat reilusti parempia verrattuna ei yhteenkään vertailuryhmänä toimineessa ryhmässä – 0/7 (0 %). Tulosten voidaan epäillä olevan jopa lukuja parempia, koska tämän tyyppisissä tutkimuksissa on vaikea motivoida ADHD:ta sairastavia osallistumaan täysin – monet fuskaavat, joissakin tutkimuksissa itse asiassa jopa puolet, mikä voi laskea myönteisiä tuloksia.

ADHD-lapset kuuluvat kaikkein vaikeimmin motivoitaviin kaikista sairausryhmistä, eikä ole olemassa mitään järjestöä, joka järjestäisi tällaisia pysyviä ohjelmia kouluissa – tällä hetkellä vaikuttaa olevan toivotonta pystyä toteuttamaan tämän kaltaisia ohjelmia laajemmassa mittakaavassa. Tutkimusten päättymisen jälkeen tilanne on valitettavasti palannut ”entiseen”.

ADHD-lasten tilanne parantui eksklusiivisissa tutkimuksissa kaikilla parametreillä viiden viikon poissulkemisruokavalion jälkeen

Sama tutkijaryhmä jatkoi ja julkaisi vuonna 2011 suuren tutkimuksen yhdessä maailman arvostetuimmista lääketieteen lehdistä – The Lancet:issa. 100 lasta, iältään 4-8,5 ”arvottiin” viiden viikon ajan syömään joko ns. ”restricted” (rajoitettua) ruokavaliota, joka koostettiin terveelliseksi. Niin kutsutun rajoitetun ryhmän osallistujat palasivat viiden viikon jälkeen tavalliseen ruokavalioon ja tapahtumat rekisteröitiin tiettyjen parametrien avulla, jotka ovat osoittautuneet käyttökelpoisiksi tällaisissa yhteyksissä. Kuten alla olevasta kuvasta käy ilmi, kaikki parametrit paranivat niin kutsutussa rajoitetun ruokavalion ryhmässä (kuvassa punainen) ja heikkenivät jälleen, kun he palasivat ”normaaliruokaansa”.

Gluteeniton ja maidoton lupaavaa

Moni asia puhuu sen puolesta, että gluteenilla ja varmasti myös maitotuotteilla on haitallisia vaikutuksia. 67 ylivilkkaudesta kärsivää yksilöä, iältään 7-42 vuotta, seurattiin vuosina 2004-2008, ja heistä kymmenellä oli klassinen ADHD. Gluteenittoman ruokavalion aloittamisen jälkeen vanhemmat ja/tai potilaat itse raportoivat merkittävistä parannuksista.

Iloinen viesti – läpimurto tulossa?

Suomalainen tutkimus, joka on julkaistu (maaliskuussa 2015), antaa uuden ja kiehtovan näkökulman. Tutkijat ovat seuranneet 65 lasta, jotka osallistuivat tutkimukseen yli 13 vuotta sitten. Siinä arvottiin äidit, jotka ottivat probiootteja raskauden 2-4 viimeisen viikon aikana sekä antoivat vauvoilleen probiootteja kuuden ensimmäisen elinkuukauden aikana. Heitä verrattiin sitten heihin, jotka olivat saaneet samat hoito-ohjeet niin kutsutulla plasebolla, ts. vaikuttamattomalla aineella. Tarkoituksena oli nähdä, vähentäisikö se allergioiden esiintymistä, mitä se myös teki – lapsilla osoitettiin noin 50 % lasku allergioiden esiintymisessä.

Annan tutkijoille tunnustusta siitä, että he nyt, 13 vuotta myöhemmin, tutkivat lapset uudelleen – tällä kertaa nähdäkseen, onko tällä hoidolla mahdollisesti ollut vaikutusta myöhempään ADHD:n syntyyn, mikä sillä itse asiassa yllättäen osoittautui olevan.

Probiootit vastasyntyneillä eliminoivat teini-iän ADHD:n täysin – se on todella totta!

Lastenneurologit tai lastenpsykiatrit tekivät siis lapsille 13 vuoden iässä jälkitarkastuksen. Täysin yllättävä löydös oli se, että he, joiden suolistoflooraa vahvistettiin vastasyntyneenä probiootteja antamalla, olivat todennäköisesti tulleet ”immuuneiksi” ADHD:n kehittymiselle myöhemmin elämässä. Tässä ryhmässä ei itse asiassa ollut ainuttakaan ”hyperactivity disorder” (ADHD) -yksilöä eikä myöskään Aspergerin tautia sairastavaa (AS) (0/40=0 %), kun taas ryhmä, joka ei saanut vastasyntyneenä probiootteja, osoitti näiden sairauksien merkkejä jopa 6/35 tapauksessa (17,1 %) – lähes joka seitsemäs lapsi. (Pärtty A et al Pediatr Res. 2015 E-pub Mar 11).

Nämä havainnot antavat paljon toivoa tulevaisuuteen.

Kukaan ei halua lääkkeitä – mutta niiden määrä kasvaa kuitenkin räjähdysmäisesti

Melko tiiviin asiantuntijajoukon mukaan on turhaa kohdistaa liikaa toiveita tällä hetkellä saatavilla oleviin lääkkeisiin, mutta siitä huolimatta lääkkeiden määrääminen ADHD:hen lisääntyy räjähdysmäisesti. Lääkärit eivät todennäköisesti näe tällä hetkellä muuta mahdollisuutta kuin hoitaa ADHD-potilaita lääkkeillä – heidän ainoalla varsinaisella resurssillaan. Ruokavaliohoito vaatii moninkertaisia resursseja, vaikka vanhempien usein raportoidaan olevan vahvasti mukana. Se vaatii myös yhteiskunnan myötävaikutusta – asia, joka tähän saakka on näyttänyt puuttuvan!

Ilahduttavaa on, että uudet tutkimusaloitteet todennäköisesti vahvistavat sen, mitä on jo alettu nähdä, nimittäin että probioottien saanti voi katkaista trendin.