Yhä enenevässä määrin vaikuttaa siltä, että suolistoflooralla on merkitystä kroonisessa väsymysoireyhtymässä
ME/CFS on krooninen neurologinen systeeminen sairaus, joka vaikuttaa useisiin kehon elimiin ja sekä hermostoon että immuunijärjestelmään. Sairaus sekoitetaan usein loppuunpalamiseen. Mutta toisin kuin loppuunpalaminen eli burnout, joka kehittyy pitkäaikaisen stressin jälkeen, ME/CFS puhkeaa yleensä virus- tai bakteeri-infektion yhteydessä.
Äärimmäisen väsymyksen, joka ei parane nukkumalla, muistiongelmien ja keskittymisvaikeuksien lisäksi, ME/CFS voi myös aiheuttaa lihas- ja nivelkipua, vatsavaivoja, päänsärkyä ja yliherkkyyttä äänille, valolle ja hajuille. Monet kokevat oireet flunssana, joka ei parane. Vaivat pahenevat rasituksessa. Oireiden pahenemiseen voi riittää, että laitat ruokaa tai peset astiat, ja joudut lepäämään useita päiviä tai jopa viikkoja sen jälkeen. Toinen ero on, että käytännössä kaikki uupumusta sairastavat parantuvat lopulta, vaikka se voi viedä aikaa. Myös ME/CFS:n oireet voivat parantua ajan myötä, mutta läheskään kaikki eivät parane kokonaan.
Oikean diagnoosin saaminen on vaikeaa
Ruotsissa noin 40 000 henkilön arvioidaan kärsivän sairaudesta, niin aikuisten kuin lasten. Tarkkaa lukua ei tiedetä koska monia sairastuneista ei ole koskaan diagnosoitu tai heidät on diagnosoitu väärin.
ME/CFS:ää on jo pitkään laiminlyöty terveydenhuollossa, ja sen hoidosta on edelleen suurta erimielisyyttä lääkäreiden keskuudessa niin Ruotsissa kuin ulkomailla. Yhteisiä ohjeistuksia ei ole ja tiedot taudista ovat vähäisiä. Tämä vaikeuttaa oikean diagnoosin ja asianmukaisen hoidon saamista.
Brittiläinen National Institute for Health and Care Excellence, NICE julkaisi kuitenkin äskettäin päivitetyt ohjeistukset, jossa terapia ja asteittain lisätty liikunta poistettiin hoitomuotona.
Immunologinen reaktio
Nykyään ei tiedetä, mikä aiheuttaa ME/CFS:n. Siihen ei myöskään ole parantavaa hoitoa. Kipu-, uni- ja masennuslääkkeet voivat kuitenkin lievittää oireita. Myös immuunijärjestelmään vaikuttavia lääkkeitä tutkitaan. Tutkimukset osoittavat, että kehon mitokondriot ovat osallisena taudissa. Mitokondrioita kutsutaan yleensä solujen voimaloiksi, koska ne muuttavat ravinteita ja happea energiaa kuljettaviksi molekyyleiksi, joita solut voivat sitten käyttää. Yksi teoria on, että ME/CFS:ssä mitokondrioissa on tapahtunut häiriö, jolloin ne eivät tuota tarpeeksi energiaa kuljettavia molekyylejä (ATP). Tutkijat uskovat, että häiriö johtuu immunologisesta reaktiosta, joka on kroonistunut ja puhjennut esimerkiksi infektion jälkeen.
Suolistofloora on kuuma tutkimusaihe
Yksi aihe, josta on tehty intensiivistä tutkimusta muutaman vuoden ajan, on suolistoflooran merkitys ME/CFS:ssä. Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että suolistossamme olevat mikrobit eli bakteerit, sienet, hiiva ja virukset, niin sanottu suoliston pieneliöstö eli suolistofloora, ovat tärkeitä hyvinvoinnillemme. Aiemmin uskottiin, että nämä mikro-organismit ovat haitallisia. Nyt tiedetään, että ne ovat tärkeitä terveydellemme ja että suoliston pieneliöstön häiriöt voivat olla yhteyksissä useisiin sairauksiin, kuten tulehduksellisiin suolistosairauksiin, mutta myös syöpään, tyypin 2 diabetekseen ja autoimmuuneihin reumasairauksiin, kuten fibromyalgiaan ja SLE:hen.
Haitallinen epätasapaino
Arvostetussa Nature-lehdessä julkaistiin viime vuonna tutkimus, jossa italialaisten tutkijoiden ryhmä vertasi ME/CFS-potilaiden ja heidän perheenjäsentensä suu- ja suolistoflooraa terveeseen kontrolliryhmään. Tutkijat näkivät, että ME/CFS-potilailla oli puutos Firmicutes-bakteeriryhmään kuuluvista bakteereista. Heillä oli myös vajausta Lachnospiraceae-bakteereista, jotka kuuluvat toiseen bakteeriperheeseen. Samaan aikaan heiltä löytyi runsaasti Bacteroidetes-bakteeriryhmää. Kaikki nämä bakteerit ovat hyödyllisiä ja suolistomme tarvitsee niitä. Jos syntyy epätasapaino ja jokin bakteeri ottaa ylivallan, se voi olla haitallista. Yksi bakteerikanta yksinkertaisesti päihittää muut hyödylliset bakteerit. Tutkimusryhmässä tutkijat havaitsivat, että jopa ME/CFS-potilaiden perheenjäsenten syljessä ja suolistofloorassa oli pientä epätasapainoa verrattuna terveeseen kontrolliryhmään, mikä viittaa siihen, että ruokavalion ja elämäntapojen välillä on yhteys.
Israelilainen Weizmann Institute of Science on samoilla linjoilla. Heidän tutkimusryhmänsä tutkii koneoppimisen tietokonealgoritmeilla, kuinka suoliston pieneliöstö ja immuunijärjestelmä ovat vuorovaikutuksessa keskenään ja mitä merkitystä sillä on ME/CFS:lle. Yhtenä tavoitteena on kyetä kehittämään tulevaisuudessa tietylle henkilölle räätälöity ruokavalio ja lääkkeet. Perintötekijöistämme poiketen suoliston pieneliöstö voi muuttua riippuen siitä, mitä syömme.
Suolistoflooran epätasapainon korjaaminen
Itse asiassa ei ole ihme, että suolistomme pieneliöstö menee epätasapainoon. Moni meistä stressaa ja yhdessä huonojen ruokailutottumusten kanssa luonnollinen suolistofloora häiriintyy.
Mutta mitä meidän sitten pitäisi syödä oikean tasapainon luomiseksi? Aine, joka on herättänyt tutkijoiden kiinnostusta jo muutaman vuoden ajan, on probiootit – maitohappobakteerit. Yhteistyössä Karoliinisen instituutin kanssa ryhmä ruotsalaisia tutkijoita on äskettäin tutkinut probioottisen ravintolisän tehokkuutta potilailla, joilla on ME/CFS. Tuloksia ei ole vielä julkaistu.
Vuonna 2018 esitetyssä espanjalaisessa tutkimuksessa tutkijat etsivät tietokannoista kontrolloituja tutkimuksia probiooteista ja niiden yhteydestä ME/CFS:ään vuosina 2006–2016. Kaksi tutkimusta osoitti selvästi, että ahdistus väheni ja että ulosteen koostumus muuttui 8 viikon probioottien käytön jälkeen potilailla, joilla oli CE/MFS. Samaan aikaan myös potilaiden tulehdukselliset biomarkkerit vähenivät.
Myönteinen vaikutus terveyteen
YK:n elintarvike ja maatalousjärjestö (FAO) ja Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelevät probiootit ”eläviksi mikro-organismeiksi, jotka sopivissa määrissä nautittuina ovat hyväksi terveydelle”. Yksinkertaistettuna näitä mikro-organismeja löytyy raa’asta, kuumentamattomista, hapatetuista elintarvikkeista, kuten omenaviinietikasta, hapankaalista ja muista hapatetuista vihanneksista. Mutta jotta keho voi imeyttää ja säilyttää probiootit, tarvitaan myös prebiootteja eli kuituja. Prebiootteja löytyy muun muassa palkokasveista, parsasta, banaaneista, kaurahiutaleista, manteleista ja hunajasta. Probioottien ja prebioottien yhdistelmää kutsutaan synbiootiksi.
Vaikka meillä ei ole vielä tarkkoja vastauksia siihen, miten probiootit voivat ehkäistä ME/CFS:n kaltaisia sairauksia, tai kuinka paljon probiootteja on nautittava, jotta niillä olisi vaikutusta, nyt on avautunut kiistatta erittäin jännittävä ja tärkeä tutkimusaihe.
Viitteet:
Lupo GFD, Rocchetti G, Lucini L, Lorusso L, Manara E, Bertelli M, Puglisi E, Capelli E. Potential role of microbiome in Chronic Fatigue Syndrome/Myalgic Encephalomyelits (CFS/ME). Sci Rep. 2021 Mar 29;11(1):7043. doi: 10.1038/s41598-021-86425-6.
Anderson G, Maes M. Mitochondria and immunity in chronic fatigue syndrome. Prog Neuropsychopharmacol Biol Psychiatry. 2020 Dec 20;103:109976. doi: 10.1016/j.pnpbp.2020.109976. Epub 2020 May 26.
Naviaux RK. Metabolic features and regulation of the healing cycle-A new model for chronic disease pathogenesis and treatment. Mitochondrion. 2019 May;46:278-297. doi: 10.1016/j.mito.2018.08.001. Epub 2018 Aug 9.
Myalgic encephalomyelitis (or encephalopathy)/chronic fatigue syndrome: diagnosis and management NICE guideline [NG206] Published: 29 October 2021 https://www.nice.org.uk/guidance/NG206
Ikeyama N, Murakami T, Toyoda A, Mori H, Iino T, Ohkuma M, Sakamoto M. Microbial interaction between the succinate-utilizing bacterium Phascolarctobacterium faecium and the gut commensal Bacteroides thetaiotaomicron. Microbiologyopen. 2020 Oct;9(10):e1111. doi: 10.1002/mbo3.1111. Epub 2020 Aug 28.
Nilsson I, Palmer J, Apostolou E, Gottfries CG, Rizwan M, Dahle C, Rosén A. Metabolic Dysfunction in Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome Not Due to Anti-mitochondrial Antibodies. Front Med (Lausanne). 2020 Mar 31;7:108. doi: 10.3389/fmed.2020.00108.
Angelica Varesi,1,2,* Undine-Sophie Deumer,3 Sanjana Ananth,4 and Giovanni Ricevuti5,* The Emerging Role of Gut Microbiota in Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS): Current Evidence and Potential Therapeutic Applications J Clin Med. 2021 Nov; 10(21): 5077. Published online 2021 Oct 29. doi: 10.3390/jcm10215077
König RS, Albrich WC, Kahlert CR, Bahr LS, Löber U, Vernazza P, Scheibenbogen C, Forslund SK. The Gut Microbiome in Myalgic Encephalomyelitis (ME)/Chronic Fatigue Syndrome (CFS). Front Immunol. 2022 Jan 3;12:628741. doi: 10.3389/fimmu.2021.628741.
Effect of Probiotics in Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS) Effect of Probiotic Food Supplement "GutMagnific™" in Myalgic Encephalomyelitis/Chronic Fatigue Syndrome (ME/CFS), Also Known as Post-viral Fatigue Syndrome, and Comorbid Gastrointestinal Complications https://ichgcp.net/clinical-trials-registry/NCT04741841
P. Roman Department of Nursing Science, Physiotherapy and Medicine, Universidad de Almería, Ctra. Sacramento s/n, 04120 Almería, Spain. Are probiotic treatments useful on fibromyalgia syndrome or chronic fatigue syndrome patients? A systematic review https://doi.org/10.3920/BM2017.0125 Published Online: April 26, 2018
PI: Eran Segal, PhD Weizmann Institute of Science “Gut Microbiome & Autoantigens” https://solvecfs.org/research-and-registry/ramsay-research-grants/meet-the-researchers/eran-segal/